Palestiina kolonialismin alla

Israelin hallinnon perustaminen ja sionistisen liikkeen synty

Vuonna 1897 joukko ihmisiä kokoontui Baselin kaupunkiin Sveitsiin luomaan perustan valtiolle, jonka ”kansaa ei ollut vielä olemassa”. Sionistisen liikkeen viralliset ja epäviralliset ponnistelut johtivat lopulta Israelin hallinnon, juutalaisen kansallisvaltion, perustamiseen Palestiinan maahan.[1] Sionismi on nationalistinen, poliittinen ideologia, joka vaati juutalaisen valtion luomista ja tukee nyt Israelin valtion olemassaoloa. Theodor Herzliä, Itävallan juutalaista, pidetään poliittisen sionismin ”isänä”. Sionistinen liike sai alkunsa 1800-luvun lopulla, keskellä kasvavaa eurooppalaista antisemitismiä. Liike sai tukea Länsi-Euroopan hallitusten keskuudessa, erityisesti sen jälkeen, kun sionistit suostuivat perustamaan juutalaisen valtionsa historialliseen Palestiinaan. Sionistien varhainen tavoite oli ottaa haltuunsa mahdollisimman paljon historiallista Palestiinaa karkottamalla palestiinalaisväestö. Sionistit rohkaisivat aktiivisesti Euroopan juutalaisten joukkomuuttoa Palestiinaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Huolimatta ponnisteluistaan ja antisemitismin voimakkaasta kasvusta Euroopassa, joka huipentui natsien toteuttamaan vainoon, arabeja oli edelleen enemmän kuin juutalaisia Palestiinassa. Siten, kuten Israelin historioitsija Ilan Pappe on väittänyt, sionistijohtajat tiesivät hyvin, että heidän hankkeensa toteuttaminen edellyttäisi palestiinalaisten alkuperäiskansojen etnistä puhdistusta.[2]

Kolonialismi

Sellaiset ristiriidat kuin demokraattisuus tai juutalaisuus, siirtomaa tai siirtomaavastaisuus ja itäisyys tai läntisyys ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia selkeän kansallisen identiteetin määrittelyssä Israelissa sekä sionistisen hallinnon suotuisan kuvan esittämisessä maailmalle. Israelin perustamisen perusteena oli juutalaisten pelastaminen Euroopan äärimmäiseltä rasismista ja nationalismista. Ristiriidan aiheuttaa se, että uutta valtiota ei voitaisi perustaa ilman kolonisaatiota[1], jossa uudisasukkaat tulisi syrjäyttämään alkuperäisasukkaat tai asettamaan heidät heikompaan asemaan[3], tai ilman imperialististen voimien tukea[1], jotka pyrkivät laajentamaan omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa[4]. Valloitettua aluetta kutsutaan kolonisoiduksi alueeksi tai siirtomaaksi eli koloniaksi. Aluevaltaukset tapahtuvat tyypillisesti sotilaallisin keinoin ja muiden valtioiden kustannuksella.[5]

Sionistit ovat luoneet siirtomaavaltiota Palestiinaan islamilaisten alueiden keskelle kieltämällä alueella asuvien palestiinalaisten, alkuperäisten asukkaiden oikeudet.[1] Koska siirtomaavaltiolla ei ollut itsenäistä hallitusta ja armeijaa kuten Euroopan mailla, sen oli saatava näiden hallitusten tuki toteuttaakseen miehityksen ja kolonisaation[1], jossa toteutettaisiin laajamittainen juutalaisen väestön siirtyminen takaisin ”esivanhempiensa maahan”. Sionistit saivat vakuutettua Britannian suorittamaan miehityksen ja kolonisaation sekä länsimaat siitä, että he ovat hyvä edustaja länsimaiselle sivilisaatiolle.[1]

Britannian Palestiinan mandaatti

Palestiinan brittiläinen mandaatti oli Kansainliiton Yhdistyneen kuningaskunnan hallintaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen myöntämä mandaattialue Lähi-idässä vuosina 1920–1948. Sen alueella ovat nykyään Israel, Länsiranta, Gazan kaista ja Jordanina.[6]

Ensimmäisen maailmansodan aikana suurvallat tekivät useita Palestiinan tulevaisuutta koskevia päätöksiä ottamatta paljoakaan huomioon alkuperäiskansojen toiveita. Palestiinalaiset arabit uskoivat kuitenkin, että Iso-Britannia oli luvannut heille itsenäisyyden. Suuret taistelut käytiin Gazassa ennen kuin Britannian ja liittoutuneiden joukot valloittivat Jerusalemin joulukuussa 1917. Lokakuuhun 1918 mennessä britit miehittivät jäljellä olevan alueen. Iso-Britannia oli perustanut Palestiinaan sotilashallinnon Jerusalemin valloittamisen jälkeen. Yli 18 000 juutalaista maahanmuuttajaa saapui vuosina 1919–1921. Saksan natsien valtaannousun myötä juutalaisten maahanmuuton määrä kasvoi räjähdysmäisesti, ja vuoteen 1936 mennessä Palestiinassa oli 400 000 juutalaista.[7]

Britannia miehitti Palestiinan ja tarjosi juutalaisille ”kansallisen kodin” uudessa siirtomaavaltiossa. Samalla Iso-Britannia valmisteli sionistisia yksilöitä ja instituutioita saavuttamaan poliittisen riippumattomuuden, jolloin heille luotiin autonomia eli itsehallinto esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sotilasvarusteiden toimittamisessa.[2]

Heinäkuussa 1922 Kansainliiton neuvosto hyväksyi Palestiinaa koskevan mandaattivälineen, joka asetti mandaatin vallan vastuuseen asettamaan maan sellaisiin ”poliittisiin, hallinnollisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin, jotka takaavat juutalaisten kansalliskodin perustamisen ja itsehallinnollisten instituutioiden kehittämisen”.[7]

Arabikapina

Marraskuussa 1935 arabipuolueet vaativat yhdessä juutalaisten maahanmuuton lopettamista, maansiirtojen kieltämistä ja demokraattisten instituutioiden perustamista. Vuosien 1936–1939 arabikapina, tunnetaan nimellä Arab Revolt, Orde Wingate, oli ensimmäinen Palestiinan arabien jatkuva väkivaltainen kapina yli vuosisataan. Syyskuussa 1937 britit pakotettiin julistamaan sotatila.[7] Britannian armeijan vanhempi upseeri, loi Special Night Squads -joukot kouluttamaan ja käyttämään sionistijoukkoja palestiinalaisten väkivaltaisessa tukahduttamisessa. Tähän kuuluivat kollektiivinen rangaistus, jossa toteutetaan yhteisrangaistuksia yksilöllisistä teoista, sekä palestiinalaisten kotien purkaminen ja palestiinalaisten häätäminen kodeistaan. Väkivaltaisin ja tehokkain tukahduttamismenetelmä tapahtui vuoden 1936 arabien kapinan aikana, jolloin palestiinalaisten kansanliike, protestina Britannian miehitystä ja juutalaisten maahanmuuttoa vastaan, tukahdutettiin ankarasti.[2] Arabimaiden korkeampi komitea hajotettiin, ja monet korkeimman muslimineuvoston ja muiden järjestöjen virkamiehet pidätettiin[7].

Israelin valtion julistaminen ja itsenäisyys

31. elokuuta 1947 YK:n Palestiinan erityiskomitean (UNSCOP) enemmistöraportissa suositeltiin alueen jakamista arabi- ja juutalaisvaltioksi. Sionistit pitivät jakoehdotusta tervetulleena, koska se tunnusti juutalaisen valtion. YK:n päätöslauselman jälkeen Palestiinassa puhkesi taisteluita. Arabit olivat päättäneet, että juutalaisia ei pitäisi enää saapua ja että Palestiinan tulisi saavuttaa itsenäisyys arabivaltiona. Väkivaltaisuuksien vuoksi ja suhteiden ylläpitämiseksi Lähi-idässä Britannian ulkoministeri Ernest Bevin vastusti juutalaisten maahanmuuttoa ja itsenäisen juutalaisen valtion perustamista Palestiinaan. Ongelma ratkesi vuonna 1948, kun Britannian mandaatti romahti voiman ja diplomatian paineen alla.[7]

Vuonna 1948 David Ben-Gurion, silloinen Maailman sionistijärjestön johtaja, julisti Israelin valtion perustamisen Palestiinaan[2]. Silloin britit lähtivät Palestiinasta ja Israelin hallinto julisti itsenäisyytensä, jolloin hallinto sai käytännössä kaikki itsenäisen ja tehokkaan (ja tietysti sortavan) hallituksen työkalut.[1] Sionistit väittivät, että Israel tarjoaisi turvallisen kansallisen kodin juutalaisille, jolloin kuka tahansa juutalainen kaikkialta maailmasta voisi muuttaa sinne ja hakea kansalaisuutta, vaikka sionismi on toiminut kolonialismin tavoin, koska se on toteuttanut Palestiinan alkuperäisväestön väkivaltaista etnistä puhdistamista ja laittomien siirtokuntien rakentamista miehitetyille palestiinalaisalueille.[2]

Sionistien suhde kolonialismiin muuttui ristiriitaiseksi, kun sionistit alkoivat tekemään yhteistyötä länsivaltojen kanssa etujensa mukaisesti sekä alkoivat vastustamaan brittiläisiä joukkoja siirtomaavaltiossaan. Kun britit alkoivat rajoittaa Euroopan juutalaisten maahanmuuttoa palestiinalaisten kiihtyvän taistelun vuoksi maansa miehitystä vastaan, sionistiset sotilasjoukot alkoivat väkivaltaisiksi ja pakottivat britit lähtemään maastaan. Sionistit yrittivät perustella tätä vapaustaisteluna kolonialismia vastaan, jonka tuloksena oli Israelin valtio.[1]

Vuoteen 1949 mennessä Israel oli solminut aselevon naapuriensa kanssa. Yli 50 hallitusta eri puolilla maailmaa oli tunnustanut Israelin, ja Israel liittyi Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja vakiinnutti suvereniteetin noin 8 000 neliökilometrin (21 000 neliökilometrin) alueella aiemmin valtuutetussa Palestiinassa Jordan-joen länsipuolella.[7]

Sionismin muodostumisen alkuvuosina ja juutalaisten siirtolaisuuden alkaessa Palestiinaan esitettiin naiiveja ajatuksia siitä, että palestiinalaisilla ja juutalaisilla maahanmuuttajilla olisi mahdollisuus elää rauhanomaisesti yhdessä tai, että palestiinalaisilla olisi rauhanomainen siirto naapurimaihin.[2] Israelissa oli noin 150 000 arabia, kun Israelin valtio perustettiin. Israelilaiset estivät muslimien uskonnollisten järjestöjen työtä, pidättivät henkilöitä, joiden epäiltiin kantavan nationalistisia tunteita sekä keskittyivät koulutukseen keinona luoda uusi Israelin arabi-identiteetti.[7]

Rauhanomaisuuden väärinkäsitys vakiintui Euroopassa useiden vuosien ajan. Itse asiassa voimankäyttö, väkivalta, syrjintä ja oikeutus, joka perustui brittiläisen kolonialismin valheelliseen laillistamiseen, mahdollisti Israelin muodostumisen. Mutta se, mikä erottaa Israelin muista Euroopan maiden siirtomaahankkeista on, kun Sionistit joutuivat pakottamaan siirtomaahallituksen kolonisoimaan heille maan ensimmäistä kertaa historiassa (Alam).[1]

Israel edelleen riippuvainen kolonialismista

Vaikka Israel julisti itsenäisyyden 1948, se oli edelleen riippuvainen kolonialismista. Israelin sionistisella hallinnolla on ollut erityinen suhde USA:n kanssa ja se on saanut USA:n rajoittamatonta tukea, kun Israel on esitellyt itseään Länsi-Aasiassa läntisen rintaman voimakkaana tukikohtana maailmanlaajuisessa taistelussa kommunismia vastaan. Operaatio Nickel Grass vuoden 1973 sodan aikana ja satojen tonnejen sotilasvarusteiden jatkuva toimittaminen ja siirto Israelille Yhdysvaltain ilmavoimien toimesta, ovat esimerkkejä tällaisesta rajoittamattomasta tuesta.[1]

Ilman imperialististen valtojen tukea juutalaisten massiivinen maahanmuutto Palestiinaan ja Israelin hallinnon muodostuminen sekä sen jatkuva olemassaolo ei olisi ollut mahdollista. Idea Israelista tuli eurooppalaisten rasistisesta, kolonialistisesta näkemyksestä. Juutalaisenemmistön luominen ja säilyttäminen sekä juutalaisen valtion muodostaminen perustuu rotusyrjintään ja kolonialismiin.[1]

Israelin apartheid-järjestelmä

Israelin jatkuva sortava ja syrjivä järjestelmä hallita palestiinalaisia Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla (Occupied Palestinian Territories OPT) muodosti apartheid-järjestelmän, ja Israelin viranomaiset syyllistyivät kansainvälisen oikeuden apartheid-rikokseen.[8] Apartheid-järjestelmä tarkoittaa yhden rodullisen ryhmän järjestelmällistä syrjimistä ja alistamista, jonka tavoitteena on sortohallinnon ylläpito.[9] Järjestelmä perustuu miljoonien ihmisten rakenteelliseen rasistiseen sortamiseen, jolle ei ole oikeutusta[8]. Apartheid-järjestelmän katsotaan loukkaavan vakavasti ihmisoikeuksia, joten se on kielletty kansainvälisessä oikeudessa. Järjestelmään liittyviä epäinhimillisiä tekoja ovat teloitukset, kidutus, pakkosiirrot sekä perusoikeuksien ja -vapauksien riistäminen[9]. Järjestelmää tukevat kaikki ne valtiot, jotka sallivat Israelin sortotoimet ja aseviennin Israeliin. Tämä heikentää kansallista oikeusjärjestelmää ja lisää palestiinalaisten kärsimystä.[8]

Amnestyn 280-sivuisen raportin mukaan Israel riistää palestiinalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia muun muassa rajoittamalla palestiinalaisten liikkumisvapautta, pakkosiirtämällä palestiinalaisia sekä tekemällä hallinnollisia pidätyksiä ja laittomia palestiinalaisten mielenosoittajien teloituksia niin Israelissa kuin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Lisäksi ulkomailla asuvia palestiinalaispakolaisia kielletään palaamasta koteihinsa.[9]

Palestiinalaisten kotien purkaminen ja pakkohäädöt

 

Apartheid-järjestelmässä toteutetaan palestiinalaisten pakkosiirtoja ja häätöjä kodeistaan. Israel pakkolunastaa palestiinalaisien maata ja toimeenpanee lakeja ja käytäntöjä sulkeakseen palestiinalaiset mahdollisimman pienille erillisalueille. Israel on tuhonnut satoja tuhansia palestiinalaisten koteja ja muuta omaisuutta kaikilla hallitsemillaan alueilla. Lisäksi Israel on evännyt palestiinalaisten rakennusluvat Itä-Jerusalemissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueille, minkä vuoksi palestiinalaiset joutuvat rakentamaan laittomia rakennuksia, joita Israelin viranomaiset tuhoavat jatkuvasti.[9]

Liikkumisvapauden rajoittaminen

 

Palestiinalaisten liikkumista on rajoitettu miehitetyillä palestiinalaisalueilla 1990-luvun puolivälistä saakka. Rajoittamista toteutetaan armeijan tarkastuspisteillä, tiesuluilla ja aidoilla. Palestiinalaiset elävät eristetyllä ”sotilasalueella”, jota on rakennettu yli 700 kilometrin mittaisella Gazan ja Israelin välisellä raja-aidalla.[9] Gaza-Israel-raja-aita sijaitsee Israelin puolella ja ainoa rajanylityspaikka on Erezissä Gazan pohjoisosassa[10]. Yli kaksi miljoonaa palestiinalaista elää Israelin saartamassa Gazassa. Gazalaiset on eristetty muusta maailmasta, ja palestiinalaisten tulee hakea lupa palatakseen kotiin tai poistuakseen kodistaan. Palestiinalaisia estetään matkustamasta Israeliin tai ulkomaille.[9]

Palestiinalaisten pahoinpitely ja tappaminen

 

Israelilaiset viranomaiset jatkuvasti pahoinpitelevät ja tappavat laittomasti lapsia, naisia ja miehiä. He ovat jopa hyökänneet rukoilevia muslimeita vastaan. Israelin joukot hyökkäsivät Al-Aqsa-moskeijaan, islamin kolmanneksi pyhimmälle paikalle pyhän ramadanin kuukauden aikana 5.4.2023 miehitetyssä Itä-Jerusalemissa ampuessaan tainnutuskranaatteja ja kyynelkaasua palestiinalaispalvojia kohti väkivaltaisessa hyökkäyksessä. Kymmenet rukoilemassa yön viettäneet palvojat loukkaantuivat poliisin hyökkäyksessä aamunkoittaessa. Tässä videossa nähdään, kuinka israelilaiset pahoinpitelevät suunnatonta väkivaltaa käyttäen aseettomia muslimeita. Palestiinalaisten viranomaisten mukaan pidätettiin ainakin 400 palestiinalaista. Palestiinan johto tuomitsi hyökkäyksen palvojia vastaan. Palestiinan presidentin Mahmoud Abbasin tiedottaja Nabil Abu Rudeineh varoitti Israelia, että tällainen liike ”ylittää kaikki punaiset linjat ja johtaa suureen räjähdykseen”.[11]

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on lisääntynyt vuodesta 2022, kun Israelin armeija on tehnyt lähes päivittäin hyökkäyksiä Palestiinan kaupunkeihin ja kyliin tukahduttaakseen palestiinalaisten vastarintaa Israelin miehitystä vastaan[8]. Vuosi 2022 on ollut tappavin vuosi palestiinalaisille[12]. Vuonna 2022 yli 170 palestiinalaista tapettiin, joista lapsia oli ainakin 30, miehitetyllä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Pelkästään tammikuussa 2023 ainakin 29 palestiinalaista, mukaan lukien viisi lasta, on tapettu. YK:n mukaan Israel on lisäksi vammauttanut yli 9000 palestiinalaista Länsirannalla.[13] Israel kuitenkin väittää, että tapetut palestiinalaiset ovat terroristeja[12], mikä on saanut ”yleistä hyväksyntää” Israelin harjoittamille teoille. YK:n mukaan vuosi 2022 oli palestiinalaisille tappavin vuosi sitten vuoden 2006, mutta 2023 on jo ylittämässä sitä. Nyt on mahdollisuus täysimittaiseen kansannousuun palestiinalaisten keskuudessa erityisesti Israelin uuden äärioikeistohallituksen jälkeen, joka tuli valtaan joulukuun 2022 lopussa.[13] Israel on jatkuvasti tehnyt toimia ja hyökkäyksiä kristittyjen ja muslimien pyhiä paikkoja vastaan, kuten Al-Aqsa-moskeijaan. Israelin harjoittamista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista huolimatta, Israelia ei rankaista palestiinalaisten tappamisesta ja vammauttamisesta tai mielivaltaisten joukkopidätysten suorittamisesta.[12]

Palestiinalaiset vähempiarvoisia kansalaisia

Israelin väkivaltaisuudet ovat saaneet osaksi hyväksyntää, koska palestiinalaisten katsotaan myös harjoittavan väkivaltaa ja terrorismia Israelin miehitystä vastaan. Toisin sanoen palestiinalaisiin kohdistunut väkivalta on nähty oikeutettuna, koska palestiinalaiset yrittävät puolustaa ihmisoikeuksiaan ja henkeään mielenosoituksin ja vastahyökkäyksin. Lisäksi palestiinalaiset muslimit ovat ihmisten silmissä vähempiarvioisia kansalaisia ja epätasa-arvoisemmassa asemassa Israelin juutalaisiin nähden[9]. Israel harjoittaa vielä kollektiivista rangaistusta, jossa viattomatkin lapset, naiset ja vanhukset joutuvat väkivallan ja rangaistuksen uhreiksi palestiinalaisten yksilöllisten tekojen vuoksi. Palestiinalaisten itsepuolustus ja vastarinta koetaan terrorismina, vaikka Israel on itse syyllistynyt apartheid- ja sotarikoksiin. Valheellinen käsitys palestiinalaisten harjoittamasta terrorismista saa myös länsimaat näkemään Israelin toimet oikeutettuina. Israelin harjoittamien rikoksien valossa laiton siirtomaavaltio saa jatkaa palestiinalaisten terrorisoimista myös niin sanottujen ”Yhdistyneiden kansakuntien”, YK:n, silmien alla, jonka tulisi edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. YK:lla kun oli iso merkittävä asema Israelin perustamisessa, kun vuonna 1947 YK:n Palestiinan erityiskomitean (UNSCOP) enemmistöraportissa suositeltiin alueen jakamista arabi- ja juutalaisvaltioksi, mikä hyväksyttiin.[7]

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto ”halvaantunut” kriisissä

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on laatinut Ihmisoikeuksien perusasiakirjan, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka tulisi taata kaikille ihmisille joukon perustavanlaatuisia oikeuksia kuten oikeuden elämään ja vapauteen, sanan- ja uskonnonvapauden sekä tasavertaisuuden lain edessä. Ihmisoikeuksien tulisi olla kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia perustavanlaatuisia vapauksia ja oikeuksia.[14] Tätä lupausta he eivät ole kuitenkaan pystyneet pitämään, vaikka YK muodostuu 193 jäsenvaltiosta ja sillä on päätävänä elimenä 15 jäsenvaltiosta muodostunut turvallisuusneuvosto, jonka vastuu on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, ja jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita[15]. Pakistanin suurlähettiläs Munir Akram on sanonut CNN:lle: ”On erittäin valitettavaa, että turvallisuusneuvosto on pysynyt halvaantuneena tässä kriisissä. Maailma odottaa, että ainakin turvallisuusneuvosto vaatii sotatoimien välitöntä lopettamista sekä estää viattomien lasten, naisten ja miesten tappamisen.”[16] Lisäksi Etelä-Afrikan edustaja on todennut YK:n kokouksessa kysymällä ja sanomalla: ”Onko Yhdistyneet Kansakunnat luotu vastaanottamaan raportteja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkauksista yrittämättä sanoa tai tehdä mitään? Kansainvälisen yhteisön on etsittävä ratkaisua, joka edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaikille ihmisille, joilla on oikeus asua Israelin ja Palestiinan alueilla.[12]

Vapaus palestiinalaisille

“Israelin pitää purkaa apartheid-järjestelmä ja alkaa kohdella palestiinalaisia ihmisinä, joilla on yhtäläiset oikeudet ja ihmisarvo. Ennen tätä rauha ja turvallisuus jäävät saavuttamatta niin palestiinalaisille kuin israelilaisille.”[9]

Seuraava artikkeli: Palestiinan kansanmurha

Lähteet

[1] Kadkhodaie Elham 2023. The Zionist regime and colonialism. Khamenei.ir. Saatavissa: https://english.khamenei.ir/news/9546/The-Zionist-regime-and-colonialism#_edn1 (Luettu 7.4.2023)

[2] Al Jazeera 2022. Zionism. Saatavissa: https://remix.aljazeera.com/aje/PalestineRemix/zionism.html (Luettu 7.4.2023)

[3] Wikipedia. Kolonisaatio. Saatavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolonisaatio (Luettu 10.4.2023)

[4] Wikipedia. Imperialismi. Saatavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Imperialismi (Luettu 7.4.2023)

[5] Wikipedia. Kolonialismi. Saatavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolonialismi (Luettu 7.4.2023)

[6] Wikipedia. Palestiinan brittiläinen mandaatti. Saatavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Palestiinan_brittil%C3%A4inen_mandaatti (Luettu 9.4.2023)

[7] Britannica. World War I and after. Saatavissa: https://www.britannica.com/place/Palestine/Split-administration-of-the-West-Bank-and-the-Gaza-Strip (Luettu 9.4.2023)

[8] Amnesty International. Israel and Occupied Palestinian Territories. Saatavissa: https://www.amnesty.org/en/location/middle-east-and-north-africa/israel-and-occupied-palestinian-territories/report-israel-and-occupied-palestinian-territories/ (Luettu 7.4.2023)

[9] Amnesty 2022. Amnesty: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan. Saatavissa: https://www.amnesty.fi/amnesty-israel-syyllistyy-apartheidiin-palestiinalaisia-vastaan/ (Luettu 7.4.2023)

[10] Wikipedia. Gaza-Israel barrier. Saatavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gaza%E2%80%93Israel_barrier (Luettu 8.4.2023)

[11] Al Jazeera. Israeli forces carry out violent raid at Al-Aqsa Mosque. Uutinen 5.4.2023. Saatavissa: https://www.aljazeera.com/gallery/2023/4/5/israeli-forces-carry-out-violent-raid-at-al-aqsa-mosque (Luettu 9.4.2023)

[12] United Nations 2023. With 2022 Deadliest Year in Israel-Palestine Conflict, Reversing Violent Trends Must Be International Priority, Middle East Coordinator Tells Security Council. Saatavissa: https://press.un.org/en/2023/sc15179.doc.htm (Luettu 9.4.2023)

[13] Al Tahhan Zena. Israel raids: Why are so many Palestinians being killed? Uutinen 26.1.2023. Al Jazeera. Saatavissa: https://www.aljazeera.com/news/2023/1/26/why-israeli-raids-killed-many-palestinians-this-year-explainer (Luettu 8.4.2023)

[14] Yhdistyneet Kansakunnat. Ihmisoikeudet. Saatavissa: https://unric.org/fi/ihmisoikeudet/ (Luettu 7.4.2023)

[15] United Nation. United Nations Security Council. Saatavissa: https://www.un.org/securitycouncil/ (Luettu 9.4.2023)

[16] Richard Roth. Why the United Nations is stuck on the Israeli-Palestinian conflict. Analyysi 19.5.2021. CNN. Saatavissa: https://edition.cnn.com/2021/05/18/world/meanwhile-in-america-may-18-intl/index.html (Luettu 9.4.2023)