3 Muharram – Omar ibn S’ad saapui Karbalaan 4 tuhannen sotilaan kanssa
3 Muharram 61 Hijran vuonna (680 jKr.) Reyn kuvernööri ja armeijan komentaja Omar ibn S’ad saapui Karbalaan 4 tuhannen sotilaan kanssa Kufasta pysäyttääkseen imaami Husainin (as), joka oli saapunut Karbalaan edellisenä päivänä. Sotilaissa oli Kufan aatelisia, jotka olivat aikaisemmin lähettäneet imaamille (as) kirjeitä ja osoittaneet imaamille (as) uskollisuutta.
Imaami Husainin (as) ja Omar ibn S’adin sotilaiden välinen keskustelu
Omar halusi ottaa selvää imaamin (as) aikeista, joten hän pyysi Azra ibn Qays Ahmasia menemään kysymään imaami Husainilta (as) hänen aikomuksistaan. Hän ja muut Kufan aateliset, jotka olivat lähettäneet imaamille (as) kirjeitä, kuitenkin häpesivät ja kieltäytyivät tapaamasta imaamia (as). Lopulta yksi töykeä mies, Kathir ibn Abdullah Shabi nousi ja sanoi, että hän voi mennä ja hän voi jopa tappaa imaami Husainin (as), jos niin tahdotaan. Omar ibn S’ad oli sanonut, että hänellä ei ollut sillä hetkellä sellaista aikomusta ja hän pyysi Kathiria menemään imaamin (as) luokse kysymään imaamin (as) aikeista. Kathiria ei kuitenkaan päästetty tapaamaan imaamia (as) imaamin kumppanin Abu Thamam A Saidi toimesta, koska Kathir ei suostunut luopumaan miekastaan. Sen jälkeen Omar ibn S’ad lähetti imaamin (as) luokse Qurra ibn Qaysin, joka oli hyvätapainen ja tervehti imaamia (as) ja esitti hänelle pyydetyn kysymyksen. Imaami (as) oli vastannut: ”Kaupunkinne asukkaat kirjoittivat minulle kirjeitä kutsuakseen minut, ja jos olette tyytymättömiä tulooni, lähden takaisin.” Tämän jälkeen Qurra palasi takaisin Omar ibn S’ad luokse ja kertoi vastauksen, ja Omar oli sanonut: ”Toivon että Allah pelastaa meidät sodalta Husainin (as) kanssa.” He pelkäsivät sotaa imaamin (as) kanssa ja halusivat välttää sen kaikin keinoin.
Ubaydullah ibn Ziyad vaati imaami Husainia (as) alistumaan Jazidille
Kuvernööri Ubaydullah ibn Ziyad, joka oli Kufassa, ei halunnut rauhaa imaami Husainin (as) kanssa eikä olisi suostunut päästämään imaamia (as) lähtemään, vaan vaati imaamin (as) osoittavan uskollisuutta tyrannihallitsijalle Jazid (Yazid). Imaami (as) ei kuitenkaan koskaan suostuisi tähän edes omalla hengellään. Ubaydullah myös suunnitteli suuren armeijan värväämisestä Karbalaan ja on kirjoitettu, että kaikki, jotka oli käsketty lähtemään sotaan imaamia (as) vastaan, tunsivat sotaan lähtemisen epämieluisalta ja he lopulta palasivat takaisin. Yksi syyrialainen mies, joka oli lähtenyt armeijasta, teloitettiin, mikä oli pelotteena muille sotilaille, etteivät he karkaisi sodasta. On kerrottu, että syyrialainen mies oli lähtenyt Kufaan vaatiakseen perintöään. Myöhemmin Ubaydullah lähetti joukkojaan Kufaan rohkaisemaan ja värväämään kufalaisia Ubaydullahin armeijaan ja varoittamaan imaamin (as) tukemisesta.
Imaami Husain (as) osti maata Karbalasta
3 Muharram 61 AH imaami Husain (as) osti maata Karbalasta 60 000 dirhamilla, jossa hänen hautansa sijaitsee. Hän antoi myyjille, Ninawan ja Ghadaryan ihmisille, sitoumuksen auttaa ihmisten ohjaamisessa, jotka tulisivat hänen haudalleen pyhiinvaellukselle, ja pitämään pyhiinvaeltajiaan vierainaan kolmen päivän ajan.
Edellinen artikkeli: 2 Muharram – Imaami Husain (as) saapui Karbalaan
Seuraava artikkeli: 4 Muharram – Ubaydullah ibn Ziad lahjoi Kufan ja Damaskoksen kansaa käymään sotaa imaami Husainia (as) vastaan
Lähde
Ali Nazari Munfarid 2011. The Story of Karbala. Englanninkielinen käännös Sayyid Hussein Alamdar. Ansariyan Publications, Qum. Sivut 181–183.